Suosittelen kaikille kassalla istuville seuraavia:
1. Lantionpohjalihakset. Ja nöyrimmät pahoittelut niille, jotka tästälähin eivät voi ostaa lähikaupastaan maitoa ilman että miettivät, tekeekö toi nyt sitä...
2. Ryhdy keräilemään kahden euron erikoiskolikoita. Jos käsittelet niitä syntisen bakteerisia esineitä puolet työajastasi, voit yhtä hyvin repiä siitä hieman iloa irti. Ei huomioida sitä, että se Monacon 60 000 kappaleen erikoispainos Albertista ja Charlenesta tuskin päätyy koskaan Helsinkiläiseen ruokakauppaan, vaan metsästetään sitä silti!
3. Asiakkaiden vaatteiden/tatuointien/korujen tutkiminen. Reippaana asiakaspalvelijana osaan myös avata suuni, kun jollakulla on oikein ihana vaatekappale tai tatuointi. Hämmentävintä oli kuitenkin ehkä tänään, kun ihailin naisasiakkaan ihanaa Hanna Sarén -käsilaukkua. Maksutapahtuman yhteydessä vilkaisen pankkikortissa olevaa nimeä, Hanna Sarén. Eipä siinä.
kuva: hannasaren.net |
Tykkään sairaasti postausten aiheista ja tavastasi kirjoittaa :---) mummis on ihana !
VastaaPoista:D Mitäs Hanna tuumas?
VastaaPoistaHanna oli klassisen kaunis ja elegantti ja hoiti tilanteen eleettömällä tyyneydellä. Kamalaa toivoa, ettei ryhdy käymään meillä vakituisesti :D
VastaaPoistaHanna, kiitos, olen otettu - etenkin, koska sun blogi on omien lemppareiden kärkipäässä.
Oon muuten ollut jo pari kertaa toooosi lähellä naputella Rhinosta tilausta :D