Näytetään tekstit, joissa on tunniste hair. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hair. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. marraskuuta 2011

Köyhäilykuukausi

Marraskuussa on blogini ensimmäinen teemakuukausi, ja aiheena on kodikkaasti köyhäily. Teemakuukausi ei vaadi erityisiä uhrauksia, sillä rahat ovat jokatapauksessa äärimmäisen loppu ja seuraavan kerran tilanne on toinen vasta veronpalautuksien saapuessa, eli reilun kuukauden päästä. Teemakuukauden ensimmäisen ja toivottavasti järeimmän askeleeni otin irtisanoessani kalliin asuntoni viikko sitten perjantaina, joten ensimmäinen vinkkini on siis muuttaa yhteen poikaystävän kanssa, hehe.


Köyhäilijän kosmetiikkavinkki

Omissa kulutustottumuksissani on paljonkin parantamisen varaa; olen jostain syystä totuttanut itseni jo teini-ikäisenä selektiivisen kosmetiikan käyttäjäksi, joten tästä on suhteellisen helppo lähteä liikkeelle. Meikkaus tottumukseni ovat muutenkin ulkoavaruudesta, sillä joinakin päivinä lähden töihin täydellisen meikkipohjan ja pitkään väsätyn silmämeikin kanssa, mutta toisinaan sipaisen vain ripsiväriä ja huulirasvaa ratikassa istuessani. Jokatapauksessa pyrin aina pitämään kynteni huoliteltuina, lähinnä siksi, että kassalla rahoja käsitellessä kynnet liuskoittuvat ilman jatkuvaa hellimistä (ja usein myös siitä huolimatta). O.P.I nyt ei varsinaisesti kuulu selektiivisen kosmetiikan piiriin, mutta muualla maailmalla kohtuuhintaisista tuotteista saa täälläpäin maksaa aika selektiivisiä hintoja. Kulutan nimittäin aika tasaiseen tahtiin opin kynsinauhaöljyjä, kuorinta-aineita ja vahvistavia aluslakkoja, joiden kaikkien hinnat ovat 25 eurosta ylöspäin.

Tässä kuussa ja jatkossakin olen hyvästellyt luksusfiiliksien käsienhoidon yhteydessä, ja korvannut edellä mainitut oliiviöljyllä ja Yves Rocherilla. Jälkimmäisessä en sitten ollutkaan käynyt ala-asteen jälkeen, ja käynti yllätti positiivisesti. Kynnet ja kynsinauhat kuorii tehokkaasti Yves Rocherin kuorinta-aine kynsille ja kynsinauhoille, hinta huimat 7,90 euroa. Kynsinauhat kuorinnan jälkeen pehmentää ihan tavallinen oliiviöljy, joka sitäpaitsi on pääosassa useimmissa käyttämissäni kynsinauhavoiteissa muutenkin.  Ja lopputulos on aivan yhtä moitteeton kuin viisi kertaa kalliimpien aineiden kanssa tehdyt kotimanikyyrit.

( kuva: www.yves-rocher.fi )

Kynsiköyhäilyn lisäksi olen luopunut kampaamokäynneistä, jotka kyllä totuuden nimissä olivat muutenkin tässä taloudessa harvoja. Hiukseni ovat luonnonkiharat ja hyväkuntoiset, joten hiustenleikkuu välit voivat olla pitkiäkin. Edellä mainittua oliiviöljyä voi kynsinauhojen lisäksi hieroa välillä myös hiusten latvoihin, ainakin itsellä kaksihaaraiset pysyvät poissa tällä konstilla.

Kotivärjäilyä aina inhonneena kamppailin pitkään juurikasvun kanssa, ja lopulta luovutin ja ostin L´oreal Parisin Sublime mousse - hiusväriä. Allekirjoitan todellakin väitteen vallankumouksesta, niin helppoa sen käyttö on!




Omat hiukseni ovat pitkät ja paksut, ja aiempina kotivärjäyskerroilla olen varustautunut kolmella väripaketilla. Sublime mousseakin ostin kaksi, ihan vain todetakseni, että pärjään hyvin yhdellä. Hintaa paketilla on kymmenen euron tienoilla, joten tällä kokeilulla tulin säästäneeksi reilusti yli 100 euroa. Suosittelen lämpimästi.

perjantai 5. elokuuta 2011

Strawberry blonde

Katy I LOVE HER Perry


Ihanaa, kun elämää tuskastuttavat asiat ovat niinkin tärkeitä kuin hiusten värjäys. Oon kuitenkin paininut tämän, köh, ongelman kanssa muutaman hetken, kunnes ystäväni R väläytti eilen kyläilyn lomassa loistoidean "blondi vai punatukkainen" pähkäilyni ratkaisuksi: strawberry blonde. 

Strawberry blonde


Siitä on hyvä lähteä sitten tummentamaan ja tai vaalentamaan, miltä se sitten kohti seuraavaa värjäyskertaa alkaa tummua tuntua :) Ja sitten on tietysti se hieno oivallus, että oikeastaan omat hiukset on jo aika lähellä haaveiltua sävyä:

Ehkä vähän liian vaaleat, mutta oikeilla jäljillä...?


Ehkä täytyy kuitenkin Katy Perryn sijaan lähteä liikkeelle Kate Walshista, joka on jo muutaman vuoden ajan korvannut Jennifer Anistonin henkilökohtaisella "tukkajumalatar" - listallani (kyllä, mulla on sellainen). Ehkä tota vois sitten seuraavaa kesää kohti vaalentaa Katy Perryn suuntaan? Ja ehkä joku vois kertoa, että en muutu kampaamokäynnillä Katen tai Katyn näköiseksi kuitenkaan, ja samalla merkitä kalenteriin ensimmäistä kertaa ikinä ajoissa tehtävän tyvivärjäyksen... ehkä.

Kate I LOVE HER EVEN MORE Walsh


Kävin tänään mummin luona iltapalalla. Mummi kertoi MS-tautia sairastavan äitini poimineen parin viikon aikana 300 litraa mustikoita. Tarkistin useaan otteeseen, että olisiko kuitenki kyse kymmenistä, eikä sadoista, mummi mietti hetken, mutta oli edelleen vakuuttunut, että kyse oli sadoista litroista. Täytyy huomenna soittaa äidille, ja mahdollisesti sen jälkeen patentoida mustikan poimiminen parannuskeinoksi MS:ään...

Luulin muuten koko ikänsä raittiina olleen mummin ottaneen tukevat iltahömpsyt, sen verran keinahteli rouvan askellus. Asiaa tiedusteltani selvisi, että puhelimeen vastatessaan mummi oli ollut jo nukkumassa ja kerännyt napata unilääkkeen, mutta halusi niin kovasti syödä kanssani iltapalaa että unilääkettä uhaten kukkui kanssani ylhäällä puolisen tuntia.


Mummilla on muuten päheä pukeutumistyyli ja terve asennoituminen ostamiseen ("Ostin tän laukun eilen, en vaan voinut jättää ostamatta, tää on niin ihana ja ehkä nahkaa. Ajattelin sanoa jos lapset kysyy että onko uusi, että ajat sitten ostettu, pidätkö salaisuuden?") , ehostautumiseen ("ennenkuin mies tulee kotiin,niin suoristat esiliinan ja sipaiset vähän huulipunaa") ja parisuhteisiin ("sellaisesta ei tule kuin susipari joka erillään käy tanssimassa!"). Jos mummi pitäisi blogia, siitä tulisi huippu suosittu (ja se sisältäisi satoja kuvia parvekekukista).



sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

punatukkainen

täydellistä...






Luonnostaan vaaleahko mutta punapigmenttinen tukkani on ollut noin kolmen vuoden ajan enimmäkseen vaalea, ja nyt hingun punaista sävyä (ja lettikampauksia) syksyä varten. Turhauttaa vaan varma tieto siitä, että viimeistään ensi keväänä haaveilen taas vaaleasta...

Lisäksi vaatekaapista poistuisi muutama lempivaate, sillä jostain syystä omaan silmääni sotii todella pahasti yhdistelmä punaiset hiukset + violetti vaate. Vaaleahiuksisena taas oikein haalin ympärilleni luumun ja orvokin sävyjä. Yritin jopa tehdä perinteisen plussat vs. miinukset listan, mutta jakautuvat niin tasaisesti ja ovat toinen toistaan laimeampia puolusteluja, ettei kyllä auttanut päätöksenteossa yhtään. Ehkäpä ratkaisen tilanteen miehekkäästi kolikkoa heittämällä?

+ vihreät silmät näyttävät kivalta punaisen tukan kanssa
+ pisamat näyttävät kivoilta punaisen tukan kanssa
+ minä haluan punaisen tukan!
+ laivastonsininen ja metsänvihreä näyttävät kivalta punaisen tukan kanssa
+ kalpea ihoni näyttää kauniimmalta punaista, kuin vaaleea hiusta vasten


- punainen väri haalistuu hurjan nopeasti, ja juurikasvu pistää enemmän silmään kuin vaalealla värjätessä
- violetit vaatteet joutuvat ullakolle
- keväällä varmudella alkava vaalennusoperaatio on pahaksi hiuksille
- sävystä ei kuitenkaan tule juuri oikeaa
- avomies tykkää vaaleasta tukasta enemmän
- kampaaja kiukuttelee kuitenkin